Kuulumisia kirjaprojektista: Vartiotornin varjossa

Ajattelin laittaa hieman väliaikatietoa tulevasta kirjasta. Projekti etenee mukavaa vauhtia, mutta vie melkoisesti voimia.

Haastatteluja tuli kaikkiaan 65 kappaletta. Suuret kiitokset vastanneille. Lähes kaikki vastaajista (58) ovat entisiä Jehovan todistajia. Saamani kirjeet ovat hyvin koskettavia.  Moni  haastatelluista on menettänyt useita läheisiä ihmissuhteita. Osa on kokenut totaalisen hylkäämisen kaikkien entisten Jehovan todistajien taholta.

Olen käynyt muutama viikko sitten tutustumassa Jehovan todistajien kokoukseen Tikkurilassa sekä ollut puhelimessa yhteydessä tiedottaja Veikko Leinoseen. Valitettavasti Leinonen ei suostunut antamaan haastattelua kirjaa varten.

Mitä enemmän tutkin karttamisasioita, sitä kummallisempia tilanteita eteeni tulee.

Kävin perjantaina Helsingissä Asematunnelissa keskustelemassa muutaman todistajan kanssa. Ensimmäiset kaksi todistajaa olivat vanhempia herrasmiehiä. Kysyin heiltä, miksi entisten Jehovan todistajien kanssa ei saa pitää yhteyttä. Vanhempi miehistä totesi olleensa kahdeksankymmentä vuotta Jehovan todistaja ja että jos todistajuudesta irtautuneet saisivat tulla seurakunnan tilaisuuksiin, kohta kaikki seurakunnan jäsenet olisivat huoria, hänkin.

Melkoisen rankkaa ja leimaavaa puhetta.

Vaikuttaa siltä, että harvempi Jehovan todistaja kykenee ymmärtämään, mitä todistajuuden jättäminen todellisuudessa on ja millaisia syitä irtautumisille löytyy. Eniten olen ihmetellyt jokseenkin täydellistä empatian puutetta ja sitä, kuinka törkeästi entisistä todistajista puhutaan ja miten ilkeästi heitä voidaan kohdella. Mustavalkoisuus ja silmien sulkeminen kiusaamiselta on hämmentävää.

Toivottavasti syksyllä ilmestyvä kirjani saa aikaan vähintäänkin keskustelua aiheesta. Uskonnonvapaus tulee sallia kaikille, myös Jehovan todistajien perheeseen syntyneille ihmisille ja niille aikuisena todistajuuteen kääntyneille, jotka ovat pettyneet järjestöönsä ja haluavat erota yhteisöstä.