Ajatuksia tupakasta ja tupakoinnin lopettamisesta

Oletko miettinyt tupakoinnin lopettamista? Minä olen, vaikka en ole koskaan itse polttanut muutoin kuin passiivisesti. Ollessani kouluikäinen molemmat vanhempani polttivat, paljon, myös kotona pienessä kerrostalokaksiossamme. Muistaakseni heillä kului tupakkaa yhteensä kolmisen askia päivässä. Ja ei, he eivät polttaneet kevytsavukkeita. Olen vihannut tupakkaa ja sen hajua koko elämäni ajan.

Huomioithan, että alla oleva teksti sisältää mainoslinkkejä. Linkit on merkitty *-merkillä.

Isäni lopetti tupakoinnin jo muutamia kymmeniä vuosia ennen kuolemaansa. Äitini joutui luopumaan paheestaan vasta noin vuotta ennen kuolemaansa, kun happiviiksien ja happipullon kanssa ei voinut enää polttaa. Taisivat keuhkotkin olla melkoisen huonossa kunnossa.

Löysin kymmenisen vuotta sitten kirjastosta kirjan, joka auttoi minua ymmärtämään paremmin läheisteni nikotiiniriippuvuutta. Allen Carrin teos on helppolukuinen ja selkeä opas, jonka avulla monet ovat päässeet irti tupakasta jopa ilman vieroitusoireita. Carr oli itse ollut ketjupolttaja.

Näillä kahdella sivulla luetellaan kaikki tupakoinnin edut. Carrin listan omaksuu nopeasti.

Vuosien varrella tupakan hintakin on noussut merkittävästi. Käyttämällä päivittäin 10 euroa tupakka-askiin, saa viidessä vuodessa kulumaan yli 18 000 euroa. Tosin summa kasvaa lopulta  paljon sitäkin suuremmaksi, sillä seuraava korotus savukkeiden hintaan tulee heinäkuussa 2022.

Allen Carrin kirjan ydinopetus on kiteytettynä seuraava: Tupakoinnin lopettava ei luovu mistään. Päinvastoin hän pääsee eroon nikotiiniriippuvuudesta. Jos olet miettinyt savuttomuutta, anna Carrin kirjalle mahdollisuus. Et menetä mitään, jos lainaat kirjan kirjastosta tai luet sen lukupalvelusta. Kirjakaupasta ostettuna pokkari maksaa hieman enemmän kuin tupakka-aski.

Mitä nopeammin heittää tupakat roskiin, sitä enemmän säästää rahaa ja keho kiittää. Kukaan ei tarvitse tupakkaa. Tupakasta on yhtä paljon hyötyä kuin ripulista tai mätäpaiseesta.

Jos olet jo päässyt eroon tupakasta fyysisesti, mutta kaipaat sitä yhä, lainaa kirjastosta Carrin kirja. Moni tupakoinnin lopettanut on edelleen mielen tasolla nikotiinin orja. Kirjan avulla on mahdollisuus vapautua viimeisistäkin tupakanhimon siteistä.

Carrin kirjasta on tehty useampia erinimisiä painoksia. Sitä löytyy kirjastoista nimillä: Vihdoinkin savuton, Vihdoinkin vapaa tupakasta ja Stumppaa tähän! Sisältö kaikissa painoksissa on sama.

*Osta kirja Stumppaa tähän! Adlibriksestä

Lue tai kuuntele kirja *Stumppaa tähän! BookBeatin palvelusta: Linkin kautta pääset testaamaan BookBeat-Premiumia maksutta, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Voit kuunnella ja lukea niin paljon muitakin kirjoja kuin haluat kokeilujakson aikana.

Kurssi kallistui 1000 euroa, mutta lohikäärmeet katosivat

Uushenkisyyden toimijoilla lienee edelleen hyvin asiakkaita. Korona ei ole vaikuttanut nettipalveluihin ja moni ahdistunut tai apua kaipaava ihminen etsinee helpotusta new agen piiristä. Kirjoittaessani kirjaani Henkisyyden harhapoluilla löysin suuren määrän erilaisia toimijoita, jotka kertoivat työskentelevänsä henkimaailman kanssa.

Pikainen silmäily enkelikursseja tarjoavien yritysten palveluihin osoittaa, että tutut arkkienkelit näyttävät edelleen olevan kuvioissa mukana. Kurssit ovat kehittyneet aiemmista. Nyt on tarjolla jopa yliopistotasoista henkisyyttä ts. ”Kultaisten aikojen yliopisto”.

Edelleen mietin, millaisella sopimuksella uushenkiset toimijat saavat nämä ”bisnesenkelit” tekemään ympäripyöreää päivää oman yrityksensä työntekijöinä? Kuinka hyvin arkkienkelin (tai suojelusenkelin, perintöenkelin, rauhanenkelin, tähtienkelin jne. muutamia mainitakseni) etiikkaan sopii tahkota rahaa yksittäisten ihmisten taskuun? Miten kauan henkiolennot jaksavat painaa duunia? Lohikäärmeet ja raha-enkelit ovat ilmeisesti jo osalla toimijoista ottaneet lopputilin ja siirtyneet muihin hommiin.

Alla oleva lainaus on pari vuotta sitten ilmestyneestä kirjastani Henkisyyden harhapoluilla.

Netistä löytyi maaliskuulla 2019 ilmoitus Kultainen raha Jumalatar -kurssista, jonka avulla voi vapautua köyhyyden karmasta ja nousta runsauden voimaan vain 28 päivässä hintaan 888 euroa. Mukana ovat raha-enkelit ja Kultaiset Lohikäärmeet. Neljän viikon aikana käsitellään seuraavat aiheet 1) Pyhä rahan puhdistus. 2) Jumalallinen rahan manifestointi. 3) Integraatio ja linjaus ylösnousu. 4) Tule kultaiseksi raha Jumalattareksi. Sivulla kysytään: ”Tuntuuko sinusta, että sinulla ei ole koskaan riittävästi rahaa kuun lopussa? Siltä, että velka on kuoppa josta et koskaan saa nostettua itseäsi ylös?

Kirjan kirjoittamisesta on kulunut jo muutama vuosi. Kävin tänään samaisen palvelua tarjoavan henkilön sivuilla ja huomasin, että raha-enkelit ja kultaiset lohikäärmeet olivat kadonneet sivustolta. Olisivatko lopettaneet yhteistyön ja sanoneet itsensä irti?

Kultainen raha Jumalatar -kurssia ei siis enää ole tarjolla.

Sen tilalla (ilmeisesti) on Kristallinen Jumalatar Akatemia, joka maksaa 333 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan (kurssin kokonaisarvon kerrotaan olevan peräti 8164 euroa). Kertasummalla kurssin hinnaksi tulee vain 1888 euroa. Maksun kautta pääsee mukaan mm. Kristalliseen Jumalatar yhteisöön (yksistään sille ovh. olisi peräti 1997 euroa). Melko kallista. Mutta, yksinkertaisesti todettuna: Kultainen Jumalatar on muuttunut kristalliseksi ja hinta noussut peräti 1000 euroa.

Mitä ”Kristallinen Jumalatar akatemia” lupaa? Muun muassa tällaista:

Tulet aloittamaan nuorentumisprosessin, joka muuttaa sinut iättömäksi jumalattareksi! (kyllä, tulet näkemään jopa muutaman rypyn häviävän)

Ooh. Eikä tässä vielä kaikki. Löysin samalta sivustolta toisenkin uuden kurssin, jota ei tietääkseni ollut tarjolla vuonna 2019. Kyseinen toimija kouluttaa uusia valotyöntekijöitä. Jokainen voi nyt ryhtyä itse Kristalliseksi valotyöntekijäksi vain 90 päivässä. Tämä superkoulutus maksaa hitusen yli 2500 euroa.

Mitä sillä rahalla sitten saa?

”ALH-enkelihoito on muinainen atlantislainen hoitomuoto, jota harjoitettiin pyhissä unitemppeleissä. Hoitomuoto, jonka opit Kristallinen valonhoitaja -koulutuksessa, on nykyaikaistettu ja parannettu – –   Asiakkaat voivat tavata omat enkelinsä tai saada tukea arkkienkeleiltä sinun hoidoissasi. On jopa mahdollista, että he tapaavat kuolleita rakkaitaan tai muita tähtiolentoja kanssasi ALH-enkelihoitajana edistyessäsi. – -”

”Voivat tavata … tai saada … on jopa mahdollista …”      ….. jepjep

KIrjaani Henkisyyden harhapoluilla löytyy kattavasti kirjastoista, tai osta Henkisyyden harhapoluilla Adlibriksestä.

Enkeli-Elisan kuolemasta 10 vuotta

Vieläkö muistat suurta kohua aiheuttaneen kirjan Enkeli-Elisasta? Minttu Vettenterän kirja Jonakin päivänä kaduttaa kertoo 15-vuotiaasta Elisasta, joka teki itsemurhan jatkuvan koulukiusaamisen seurauksena.

Kirjan kertoja on Miksu, Elisan isä ja entinen koulukiusaaja. Epäloogisuuksista huolimatta Elisan tarinan todenperäisyyttä ei alussa epäilty. Lopulta Helsingin Sanomien Kuukausiliite asetti artikkelissaan koko Elisan olemassaolon kyseenalaiseksi. Jutun seurauksena nousi suuri kohu, joka eteni aina poliisitutkintaan saakka. Pian kävikin ilmi, että koko tapahtumasarja oli kirjailijan mielikuvitusta.

Kirjaa ei tulisi missään nimessä lukea, jos on vähänkään masentunut tai itsetuhoinen. Se ei tarjoa apua ahdistuneelle. Päin vastoin se kuvaa kuoleman ratkaisuna kiusaamiselle ja masennukselle. Lisäksi se on epälooginen. Henkilöhahmot ovat stereotypioita, tunneskaala liioiteltu ja kirjan kieli paikoin alatyylistä. Kirjassa on myös lukuisia omituisuuksia.

Kirjan ongelmia: Itsemurhan glorifiointi. Elisa esitetään kauniina vainajana peiton poimuihin kääriytyneenä enkelinä. Todellisuudessa lääkkeillä tehty itsemurha ei ole kaunista katsottavaa.
Elisan isäkin haaveilee itsemurhasta, kuvailee lapsuuttaan ja haluaan hypätä ikkunasta vanhempiensa alkoholismin ja väkivaltaisuuden takia. Lisäksi hän toteaa, että olisi ”lähtenyt Elisan perään” ottamalla yliannostuksen, jos poliisi ei olisi vienyt lääkkeitä pois.

Miksun kiusaamaksi kuvattu Henna kertoo, että jossain tapauksessa kuolema voi olla elämää parempi vaihtoehto. ”En epäile hetkeäkään, etteikö minulle olisi ollut parempi tehdä sama, mutta minä olin liian raukka ja jäin tähän maailmaan vain olemaan. – – Joskus vain olisi parempi olla kuollut.” Lisäksi kirjassa kuvataan yksi itsemurhayritys.

Kirjan epäterve opetus itsetuhoisuudesta on: Itsemurha on ratkaisu silloin kun on paha olla. Joskus on parempi olla kuollut kuin elossa.

Oudot hautajaiset: Hautajaiset ovat kaunis draama. Elisan arkku on kirkossa auki. Sikäli mielenkiintoinen ajatus, mutta Elisa ei ollut ortodoksi ja oli ollut kuolleena kolme viikkoa. Lisäksi hänelle on tehty ruumiinavaus. En usko, että lapset olisivat tuoneet pehmopupuja Elisan vierelle arkkuun ja katselleet kuollutta koulukaveriaan.
Surijoita täynnä oleva kirkko leikkimässä laululeikkiä Jumalan kämmenellä -virren mukana. Sekään ei ole uskottavaa. Laululeikit eivät kuulu hautajaisiin.

Kirjan väkivallasta: Elisaa potkitaan, kirjat kastellaan. Kiusaaminen on jokapäiväistä, mutta vanhemmat eivät huomaa mitään. Elisa on aina iloinen ja hymyilee kotona, vaikka koulussa elämä on helvettiä.

Sini, joka oli myös yksi Elisan isän kiusaamista, kertoi toivoneensa kaikki kuluneet vuodet Miksun halvaantumista kaulasta alaspäin. Elisan isällä ja äidillä on väkivaltaisia ajatuksia: ”– – joskus musta tuntuu, että mä haluaisin mennä ja niksauttaa niskat poikki jokaiselta, joka sanoi Elisalle rumasti – – – – ”Ne kaikki ansaitsisi kuolla sen vuoksi mitä ne teki Elisalle. Ihan niin kuin kaikki nekin, jotka kiusasivat mua koulussa.”

Muita teologisia kummallisuuksia: Diakonissa ei kotikäynnillä pystynyt itkultaan sanomaan yhtään kokonaista lausetta. Onpa harvinaisen epäpätevä kirkon työntekijä. Diakonissa on koulutettu kohtaamaan kuolemaa. Jos lapsen itsemurha olisi ollut liian henkilökohtainen juttu, joku toinen työntekijä olisi hoitanut tapaamisen.

On hämmentävää, että kaikkine omituisuuksineen kertomus meni pitkään läpi todellisena tapahtumana. Hanna Nikkasen ja Anu Silfverbergin ansiosta totuus paljastui. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistu juttu Enkeli-Elisan tarinasta palkittiin 2012 vuoden juttuna Bonnierin Suuri journalistipalkinto -gaalassa.

Jos kirja kuitenkin ongelmallisuudestaan huolimatta kiinnostaa, se sopii tämän vuoden (2022) Helmet-lukuhaasteen kohtaan 17. (Kirja, joka on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua).

 

Asuivatko enkelit kuussa?

Tiesitkö, että Steiner opetti enkelien eläneen aiemmin ihmisinä kuussa? Arkkienkelit puolestaan asuivat auringossa. Steiner myös uskoi vainajien tarvitsevan ravintoa eläviltä ihmisiltä. Hänen mukaansa kuolleet syövät elävien ihmisten unenaikaisia ajatuksia ja ideoita. Eräässä kirjallisuuslähteessä todetaankin, että koko steinerpedagogiikka rakentuu ihmiskuvaan, jossa jälleensyntyminen ja karma ovat keskeisiä tosiasioita.

Moni on laittanut lapsensa Steinerkouluun, mutta harva on lukenut Steinerin kirjoittamia kirjoja. Luin paljon lähdekirjallisuutta kirjoittaessani kirjaani Henkisyyden harhapoluilla. Yhteen tai pariin enkelikirjaan tutustumalla ei vielä näe kovin suurta kuvaa. Vasta kun tutustuu kymmeniin eri kirjoittajien kirjoihin huomaa, miten ristiriitaisia ja outoja ne pohjimmiltaan ovat.

Käyn kirjassani Henkisyyden harhapoluilla läpi erilaisia uskomuksia. Niiden ohella haastattelin entisiä ja nykyisiä new agen toimijoita, esimerkiksi enkelihoitajia ja meedioita. Tutkin, mitä Atlantiksesta ja tähtiolennoista kerrotaan. Tutustuin ulottuvuuksiin, värähtelyihin, enkelipalloihin, julistuksiin ja manauksiin. Luin energioista, auroista, ennustuksista, karmasta ja tuonpuoleisesta maailmasta. Selitystä oli paljon, logiikkaa perin vähän.

Uushenkisyys eli new age on tavallaan kiehtovaa, tavallaan kammottavaa. Opit esitetään houkuttelevasti, eikä milloinkaan voi olla väärässä, sillä jokainen voi tulkita uushenkistä kirjallisuutta niin kuin itse haluaa.

Jos aihepiiri kiinnostaa, mutta et halua lukea varsinaista henkistä kirjallisuutta (en suosittele lukemaankaan), niin tartu kirjaani. Pyrin käsittelemään aihetta neutraalisti pohtien, vertailemalla uushenkisyyden oppeja kristinuskoon. Kristittynä teologina uskon enkeleihin, mutta siihen, että enkelit olisivat kuusta, auringosta tai Saturnuksesta tulleita, en usko.

Kirjaani löytyy kattavasti kirjastoista ja lukuaikapalveluista. Sitä voi myös ostaa kustantajani Docendon kirjakaupasta tai vaikkapa Adlibriksen nettikaupasta. Minulta kirjaa voi ostaa hieman edullisemmin Lohjalta tai Kauniaisista.

Tilaa kirja:  Docendo,    Adlibris

Tietosuojasta kysymyksiä Veikko Leinoselle

Jehovan todistajat ovat joutuneet tälläkin viikolla median otsikoihin ikävissä merkeissä. Kyse on korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamasta tietosuojavaltuutetun päätöksestä, jonka nojalla todistajia kielletään keräämästä nimilistoja ja tekemästä muistiinpanoja saarnaamistyön yhteydessä.

Muistiinpanoja saa tehdä, jos asianomainen antaa luvan. Todistajien tavassa ongelma on se, että lupaa ei jostain syystä edes haluta kysyä. Niinpä tiedot kerätään edelleen luvattomasti.

Ilta-Sanomat kirjoittaa: ”Kotikäynneillä oli tietosuojavaltuutetun mukaan keskusteltu esimerkiksi ihmisten perhetaustasta, uskonnosta ja huolenaiheista. Saatuja tietoja on kirjattu muistiin tapaamisten jälkeen.”

Tietosuojavaltuutetun mukaan Jehovan todistajien uskonnollinen yhdyskunta ohjaa kyseisten henkilötietojen keräämistä. Jehovan todistajien mukaan jäsenet puhuvat ihmisille yksityishenkilöinä.

Tarkastelen aihetta ensin todistajien oman kirjallisuuden valossa. Esitän sen jälkeen tiedottaja Veikko Leinoselle muutaman teemaan liittyvän kysymyksen.

Tiedostan, ettei hän vastaa minulle, mutta toivon, että joku media, jonka kysymyksiin Leinonen kokee painetta vastata, esittää edes muutaman näistä kysymyksistäni hänelle.

Alla olevat lainaukset on poimittu kirjasta Järjestetyt tekemään Jehovan tahto:

”Kun joku lähtee kanssamme kenttäpalvelukseen, hän esiintyy julkisesti Jehovan todistajana” (s.69)

”Meidän on tärkeää olla yhteistoiminnallisia ja jättää kenttäpalvelusraporttimme säännöllisesti.” (s.80)

”Kenttäpalveluskokouksia talosta taloon -palvelusta varten järjestetään sekä arkisin, että viikonloppuisin.” (s.83)

” – – haaratoimisto antaa seurakunnille ja niistä erillään toimiville julistajille aluemääräykset. – – Alueiden antamisesta ja alueita koskevasta kirjanpidosta voi huolehtia joku avustava palvelija. Alueita on kahdenlaisia: ryhmän alueita ja henkilökohtaisia alueita.” (s.90-91)

”Sen joka ottaa alueen, tulee huolehtia siitä, että se käydään läpi perusteellisesti – – Jokaisesta asunnosta pyritään järkevässä määrin tavoittamaan joku.” (s. 91)

”Kun julistajat ovat yhteistoiminnassa keskenään, seurakunnan alue voidaan käydä läpi perusteellisesti.” (s. 92)

 

 Kysymyksiä tiedottaja Veikko Leinoselle:

1)  Kirjallisuutenne mukaan kenttäpalveluksessa oleva esiintyy julkisesti Jehovan todistajana. Haastatteluissa yhteisönne on väittänyt julistajien toimivan ainoastaan yksityishenkilöinä. Kumpi väitteistä on totta?

2) Kenttäpalveluskokouksia pidetään ryhmissä ennen lähtöä ovelta ovelle -työhön. Ryhmässä sovitaan alueet ja työparit. Onko tämä kokoustaminen yksittäisten yksityishenkilöiden toimintaa vaiko seurakunnan koordinoimaa ja valvomaa?

3) Seurakunnilla on tarkkaan rajatut alueet. Voiko ja saako kuka tahansa todistaja mennä mille tahansa alueelle ”yksityishenkilönä” kenttätyöhön kysymättä asiasta seurakunnaltaan?

4) ”Otetaanko alueet” yksityishenkilönä vaiko julistajana?

5) Jos julistajat ovat ”yhteistoiminnassa keskenään”, niin täyttyykö silloin ajatus yksityishenkilöstä?

6) Luonani on vieraillut muutaman kerran kierrosvalvoja ja tienraivaaja. Ovatko Kierrosvalvojat ja seurakunnan nimittämät tuntivelvoitteella toimivat tienraivaajat, erikoistienraivaajat, osa-aikaiset tienraivaajat myös vain yksityishenkilöitä kentällä käydessään? Entä lähetystyötä tekevät julistajat, joita toimii myös Suomessa ns. ”tarve suuri” -alueilla?

7) Miksi ”yksityishenkilönä” toimiva julistaja on velvollinen raportoimaan kenttätyöstään seurakunnalle?

8) Miksi ette yksinkertaisesti vain voi kysyä ovenavaajalta lupaa tallettaa hänen tietojaan? Mitä tai ketä pelkäätte?

 

Iltalehti kirjoittaa aiheesta.

Ilta-Sanomat kirjoittaa aiheesta.