Kategoria: Uskonto

Vartiotornin varjossa – poistettuja tekstejä osa 2

Tässä tekstisarjassa nostan kirjoistani pois jätettyjä kohtia blogiini –  Millaisia pohdintoja tein todistajien raamatuntulkinnoista ja mitä löytöjä kaivoin esille todistajuutta käsittelevästä aiemmasta kirjallisuudesta.

Trevor Willis on entinen Jehovan todistaja. Hän on kirjoittanut kirjan (Can Jehovah’s Witnesses survive?) kokemuksistaan ja käsittelee käsittelee kirjassaan myös joitain todistajien opetuksia. Eräässä luvussa pohditaan Harmagedonia.

“Willis toteaa todistajien opettaneen, että Harmagedonin taistelusta selviytyy vain uskollisena todistajana. He ovat odottaneet sotaa jo yli sata vuotta. Willis kysyykin, miten joku todistaja voi olla pettynyt siitä, ettei tuota hirvittävää tuhoa ole vielä tullut? Hän ihmettelee, että kun tajuaa inhon jota useimmat tuntevat kansanmurhia kohtaan (esimerkiksi Hitlerin toteuttamaa kansanmurhaa), on vaikea nähdä, kuinka joku ihmisryhmä odottaa sellaista innolla.

Willis kysyy, kuka edes haluaisi elää maailmassa, jota johtaa sellainen Jumala, joka pystyy määräämään todistajien odotteiden kaltaisen teurastuksen? Lisäksi ihmiskunnan katastrofista jäljelle jääneet todistajat joutuisivat viettämään lopun ikuisuuden tietäen, että mikä tahansa virhe voisi johtaa heidän teloitukseensa rakastamansa Jumalan toimesta. He luottavat, että selviytyessään ensimmäisestä tuhannesta vuodesta he saavuttaisivat täydellisyyden, jonka jälkeen he eivät enää todennäköisesti lankeaisi syntiin.

Willisin mukaan ongelma on siinä, että todistajat uskovat myös ensimmäisten ihmisten Adamin ja Eevan olleen täydellisiä, mutta siitä huolimatta nämä kääntyivät Jumalaa vastaan. Samoin teki täydellinen enkeli ja hänestä tuli paholainen. Willis kysyykin, mikä saa todistajat uskomaan, että heidän olisi yhtään helpompaa noudattaa sääntöjä uudessa maailmassa kuin Adamilla ja Eevalla paratiisissa? Entä sitten kun paholainen tuhannen vuoden päästä vapautetaan?

Willis kiteyttää pohdiskelunsa Raamatun opetuksiin. Raamattu ei nimittäin opeta, että Jumala suunnittelee teurastavansa miljardeja ihmisiä. Kristityt uskovat, että Jeesus tulee hallitsemaan maata, ei tuhoamaan sitä. Se että koko ihmiskunta tuhottaisiin, osoittaisi että heidät olisi jo tuomittu. Raamatun mukaan tuomio tapahtuu vasta kuoleman jälkeen.
Willisin mielestä ei ole syytä, miksi kokonaisia yhteiskuntia pitäisi tuhota vain siksi, että he eivät ole osallistuneet Vartiotorniseuran kokouksiin tai lukeneet kaikkia heidän viimeisimpiä julkaisujaan.”

Uskotko sinä?

Vartiotornin varjossa – poistettuja tekstejä osa 1

Uusin kirjani Vartiotornin varjossa ilmestyi vajaat pari viikkoa sitten. Kirjasta paisui melkoinen tietopaketti. Sivuja siinä on noin 450. Materiaalia on paljon ja jotain jouduttiin myös karsimaan jo toimitusvaiheessa. Eräs osio, josta karsittiin, oli opilliset kysymykset ja vuosien varrelta löytyneet järjestön kummallisuudet, joita käsikirjoituksessa olikin mukana vain pieni määrä.

Ajattelin nostaa pois jätettyjä kohtia tänne blogiini – millaisia pohdintoja tein todistajien raamatuntulkinnoista ja mitä löytöjä kaivoin esille todistajuutta käsittelevästä aiemmasta kirjallisuudesta. Tulen jatkossa pohtimaan myös niitä asioita, jotka mielestäni osoittavat selvästi todistajuuden olevan harhaoppi.

Poistettua materiaalia osa 1:

Kuinka moni todistaja on tietoinen siitä, että vuonna 1935 seuran tuolloinen kakkosmies Clayton Woodworth yritti lanseerata Jehovan todistajien järjestölle omaa kalenteria?

Hän antoi viikonpäiville uudet nimet: valonpäivä, taivaanpäivä, maanpäivä, tähdenpäivä, elämänpäivä, ihmisenpäivä ja jumalanpäivä.

Myös kuukaudet nimettiin uudestaan: lunastus, elämä, (Visitment – en löytänyt tälle sopivaa käännöstä), vapaus, puolustus, toivo, kuningas, rauha, järjestys, Sana, Jehova ja temppeli. Nimien lisäksi myös kuukausissa olevien päivien määrää muutettiin. Esimerkiksi ensimmäisessä, kolmannessa, viidennessä, yhdeksännessä ja yhdennessätoista kuussa oli vain 29 päivää.

Koska ajanlasku aloitettiin Jeesuksen kuolemasta, myös vuosi 1935 olisi haluttu muuttaa vuodeksi 1903.

Ymmärrettävistä syistä Rutherford ei halunnut ottaa ehdotettua teokraattista kalenteria käyttöön.

t. Aila
Valonpäivänä, järjestyksen kuussa 1983 
(Woodworthin ajanlaskun mukaan)

Väärä profeetta?

Profeetta on julistaja tai joissain tapauksissa ryhmä ihmisiä, joka kokee saavansa viestejä Jumalalta. Näitä viestejä kutsutaan profetioiksi. Yleensä profetiat koskevat tulevaisuutta. Ne saattavat varoittaa tulevasta tai kehottaa parannukseen. Moni liittää profetiat ja profeetat Raamatun aikaan, mutta vieläkin on henkilöitä ja ryhmiä, jotka profetoivat ja ennustavat Jumalan nimessä.

Valitettavasti kaikki profetiat eivät ole aitoja. Myös Raamattu varoittaa vääristä profeetoista.
Matt:24:11. “Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.” 
Matt.7:15–16. “Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. 16. Heidän hedelmistään te tunnette heidät.”

Mooseksen kirjassa on kovia sanoja:
5.Moos.18:20–22.  “20. Mutta profeetta, joka julkeaa puhua minun nimessäni jotakin, jota minä en ole käskenyt hänen puhua, tahi puhuu muiden jumalien nimessä, sellainen profeetta kuolkoon.’ 21. Ja jos sinä ajattelet sydämessäsi: ‘Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole Herran puhetta?’ niin huomaa: 22. kun profeetta puhuu Herran nimessä, ja kun se, mitä hän on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen, niin sitä sanaa Herra ei ole puhunut; julkeuttaan se profeetta on niin puhunut; älä pelkää häntä.”

Mistä erottaa väärän ja oikean profetian? Selkein merkki väärästä profeetasta on se, etteivät ennustukset toteudu.

Jehovan todistajien Vartiotorni -lehdessä 1.4.1972 todistajien järjestö on kertonut olevansa profeetta. Järjestö pitää itseään Jumalan kanavana ja ainoana Totuutena..

Mitä Jehovan todistajat ovat profetoineet? Esimerkiksi Jeesuksen paluun vuosille 1874 ja 1914.

  • Jeesuksen paluun vuodelle 1874: “Kirjoitukset osoittavat selvästi hänen tulemisensa ajaksi vuoden 1874 j.Kr.” Vartiotorni 1924.

Alla on muutamia Pasi Turusen kirjassaan Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa esille nostamia vuosilukuja ja profetioita:

  • Harmagedonin alkuvuoden 1874 ja päättymisen 1914, Vartiotorni 1892.
  • Pyhien vapautus on tapahtuva joskus ennen vuoden 1914 loppua, Tulkoon Valtakuntasi, Raamatun Tutkisteluja osa 3, 1912.
  • Nykyisten hallitusten hallitusvalta päättyy vuoden 1914 loppuessa, Aika on lähestynyt, 1911.
  • Tasavaltojen katoamisen syksyllä 1920, The Finished Mystery 1917.
  • Vuoden 1918 kevät tuo kristikunnalle tuskankouristuksen, Täyttynyt salaisuus 1919.
  • Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja muinaisten profeettojen paluun maan päälle 1925, Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan, 1920.
  • Jumala tuhoaa ihmiskuntaa hallitsevan turmeltuneen järjestelmän vain muutaman vuoden kuluttua, Herätkää 1968.
  • Kristillinen lähetystyö tullaan viemään päätökseen meidän 20. vuosisadallamme, Vartiotorni 1989.

Ovatko todistajien esittämät profetiat aitoja? Ovatko ne toteutuneet? Eivät.

Turunen kysyykin kirjassaan: “Kuinka monta kertaa profeettana esiintyvä henkilö tai järjestö saa Jumalan arvovaltaan vedoten ennustella oman mielikuvituksensa tuotteita, ennen kuin meillä on oikeus kutsua häntä / sitä vääräksi profeetaksi? Kerran? Kaksi? Kolme kertaa?

Onko Vartiotorniseura sinun mielestäsi oikea vai väärä profeetta?

Uskonnolla rahastaminen

Hengellisissä piireissä liikkuu raha. Terve yhteisö kerää lahjoituksia vain tarpeeseen, on valmis jakamaan omastaan puutetta kärsiville ja tarjoamaan evankeliumia maksutta. Epäterve yhteisö pimittää tulojaan, kerää varoja reilusti yli oman tarpeen, lihottaa johtavien henkilöiden rahapussia ja syyllistää jäseniään jos nämä eivät lahjoita tarpeeksi.

Onko sinun seurakuntasi / uskonnollinen ryhmä, jota tuet taloudellisesti, terve tässä suhteessa? Voit pohtia asiaa kysymällä itseltäsi seuraavia kysymyksiä:

  • Saatko halutessasi tietoa uskonnollisen ryhmäsi rahankäytöstä?
  • Tiedätkö, paljonko johtoasemassa oleville maksetaan?
  • Tiedätkö, kuinka suuri osa tuloista käytetään evankeliointiin / jaetaan seurakunnille / lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen?
  • Tiedätkö, kuinka paljon ryhmälläsi on säästöjä ja sijoituksia?
  • Omistaako seurakuntasi itse käytössä olevat rakennuksensa?
  • Syyllistääkö ryhmä, jos jäsenellä tai osallistujalla ei ole maksukykyä?
  • Myykö ryhmä tuotteita joilla on hyvä kate?
  • Saako jäsen ryhmältä evankeliointimateriaalia omakustannehintaan tai ilmaiseksi?
  • Velvoitetaanko jäseniä / osallistujia lahjoittamaan rahaa usealla eri tavalla, moniin eri kohteisiin?
  • Oletetaanko, että jäsen ostaa automaattisesti kaikki yhteisön tuottaman kirjallisuuden / tilaa yhteisön julkaiseman lehden?
  • Kannustaako yhteisö / ryhmä tekemään testamentin edukseen, vaikka testamentin tekijällä olisi omiakin perillisiä?
  • Ohjeistetaanko tilaisuuksiin osallistujia siitä, mikä olisi sopiva lahjoituksen määrä? Pidetäänkö kaksikymppistä tai viisikymppistä pienenä rahana?
  • Kerrotaanko tilaisuuksissa tarinoita henkilöistä, joille on tapahtunut hyviä asioita lahjoitettuaan rahaa yhteisölle?
  • Luvataanko rahaa antaneille terveyttä, menestystä tai Jumalan erityistä huolenpitoa?

On selvää, ettei mikään uskonnollinen ryhmä tai yhteisö voi toimia tehokkaasti ilman tuloja. En siis kritisoi sitä, että lahjoituksia kerätään ja kirkollisveroa kannetaan. Ongelma on se, mihin rahaa kerätään ja mitä sillä tehdään. Kannattaa pohtia erityisesti sitä, kuinka paljon jäsenellä on mahdollisuutta vaikuttaa ryhmän rahan käyttöön tai saada edes tietoa siitä, miten rahavirrat kulkevat.

Moni yhteisö toimii epäterveesti. Olen käsitellyt aihetta laajemmin kirjassani Päästä meidät pelosta luvussa Rahan mahti ja taloudellinen hyväksikäyttö. Kipaise lähimpään kirjastoon ja lue lisää tästä aiheesta kirjastani.

Kartettuja ja karttajia? Ei, ei , ehei.

Loma loppui lyhyeen. Viime viikolla mediaan nousi aihe Jehovan todistajien karttamis- ja oikeuskomiteakäytännöistä. Keskustelu kävi jokseenkin lämpöisissä tunnelmissa puolin ja toisin. Suurinta närää kyseisen yhteisön entisissä jäsenissä näytti herättävän Jehovan todistajien tiedottajan Veikko Leinosen väitteet, ettei karttamista tapahtuisi.

Jos Leinonen olisi myöntänyt suoraan, että kyllä me kartamme entisiä jäseniämme ja ohjeistamme kirjallisuudessamme välttelemään heidän seuraansa mahdollisuuksien mukaan, mediakohun seuraukset olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Rehellisyys olisi siis kannattanut. Tässä kohden niin sanottu “teokraattinen sodankäynti” vei Vartiotorniseuran laivan kiville ja vauhdilla. Teokraattisella sodankäynnillä tarkoitetaan sitä, että totuutta ei olekaan aina ihan pakko aina kertoa, jos ollaan Jumalan (Jehovan) asialla.

Netistä löytyy jopa tallenne, jossa Leinonen itse opettaa seuraavasti:

Emme ole tekemisissä erotettujen kanssa hengellisissä emmekä muissakaan yhteyksissä. — Pelkästään jonkun tervehtiminen voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä askelta erotetun henkilön suhteen?

Leinosen kiemurtelu ja asioiden selvä vääristely lisäsi löylyä. Entiset kartetuiksi joutuneet todistajat eivät enää suostuneet hymistelemään itsekseen tai vaikenemaan asiasta. Moni ärsyyntyi ja syystäkin. Yksi toisensa jälkeen halusi avautua kokemuksistaan. Veljesseuraan liittyi runsaasti uusia jäseniä. Kokemuksia oikeuskomiteoista lähetettiin Johanneksen pojalle joka puolestaan on välittänyt ne oikeusministerille ja sisäministerille. Asiasta on syntynyt soppa, joka näyttää entisestään sakenevan. “Sakenee sakenemistaan päivänkoittoa kohti näin jt-sanastoa vapaamuotoisesti mukaillen.”

Omalla kohdallani Leinosen väitteet aikaansaivat nopean ja yllättävän ketjureaktion. Ensin ärsytti niiden puolesta joita tunnen ja tiedän miten heitä kohdellaan (kartellaan ja hyljeksitään). Sitten ärsytti yleisesti ja tuli olo, että “jotain tarttis tällekin hommalle tehdä”. Mutta mitä?

Epäinhimillinen kohtelu tulisi saada tietoon. Kartettujen äänten pitäisi päästä kuuluville. Niinpä heitin kyselyä mahdollisesta kirjasta. Asia sai kannatusta monelta ei taholta, yllättäen jopa kustantajan puolelta. Samaan aikaan otsikoihin nousi joitain yksittäisiä rankkoja kokemuksia oikeuskomiteoissa tapahtuneista väärinteoista. Niinpä oli itsestään selvää, että myös oikeuskomiteat otettaisiin mukaan kirjan aiheisiin.

Kutsu uuden kirjan informantiksi:
Jehovan todistajien karttamis- ja oikeuskomiteapolitiikkaa käsitelevään kirjaan etsitään informantteja.

Voit olla entinen tai nykyinen todistaja, kartettu, karttaja tai olla sitä mieltä ettei kukaan karta ketään. Kerro oma henkilökohtainen kokemuksesi ja mielipiteesi karttamisesta ja oikeuskomiteoista, pidätpä niitä oikeana tai vääränä menettelynä.

Lähetä yhteystietosi sähköpostilla aila.ruoho(ät)arotron.fi  … Voit lähestyä minua aluksi nimimerkillä, jos et halua paljastaa nimeäsi. Lähetän kysymykset ja voit sen jälkeen päättää, haluatko osallistua kirjan tekoon.

Kirjaan valittujen informanttien on kuitenkin kerrottava minulle oma nimensä ja joitain muita tietoja. Kaikki henkilötiedot jäävät vain minun tietooni. Informantit esiintyvät nimimerkeillä (jokaisella mielellään vähintään kolme eri nimimerkkiä, jotta anonyymiteetti säilyy mahdollisimman hyvin).
Jokainen saa myös tarkistaa tekstinsä ennen kuin se menee toimitettavaksi, ettei lainauksiin jää mitään sellaista, jota ei haluakaan kirjassa olevan.

Kysymyssarjoja on neljä:
1) Jt-yhteisöstä irtautuneet kastetut / kastamattomat ex-jäsenet.
2) Jt-yhteisössä mukana olevat irtautumista pohtivat kastetut / kastamattomat jäsenet.
3) Jt-yhteisössä mukana olevat jäsenet, jotka eivät missään tapauksessa suunnittele pois lähtemistä.
4) Yhteisön ulkopuoliset henkilöt, joilla on omakohtaista ensikäden tietoa asiasta jonkun kartetun tai oikeuskomiteassa olleen omaisen, ystävän tai kohtaamansa henkilön kautta.

Leinoselle erityiskiitokset. Ilman väitteitäsi, että entisiä todistajia ei, ei, ei karteta, tämä kirja ei olisi nyt työn alla.